Blogikirjoitus

Kaikkihan me kierrätetään – eli tehdään mitä?

Olet varmasti törmännyt sanaan ”uudelleenkäyttö”. Ehkä mietit, mitä sillä oikein tarkoitetaan. Tai ehkä tiedät, mutta pohdit miksi siihen tarkoitukseen tarvitaan uusi, monelle vieras sana. Kerron tässä, mitä uudelleenkäyttö tarkoittaa ja miksi sanaa tarvitaan, sekä sen tärkeimmän – mitä hyötyä uudelleenkäytöstä on.

Aloitetaan tutulla termillä, kierrätys. Jos sinulta kysyttäisiin, että kierrätätkö ja sitten pyydettäisiin kuvaamaan tätä toimintaasi tarkemmin, mitä kertoisit?

Väitän, että moni kertoisi pyrkivänsä kierrättämään lähes kaiken itselleen turhaksi jääneen tavaran: Lasten pieneksi jääneet hyväkuntoiset vaatteet ja tarvikkeet, kaappien siivouksessa löytyneet toimettomat tavarat ja kodin uudistuneen ilmeen myötä vanhat huonekalut, laitteet ja tekstiilit. Nämä joko myydään tai lahjoitetaan eteenpäin. 

Moni varmasti kertoisi myös lajittelevansa jätteensä. Osa kertoisi hankkivansa tarvittavat käytettyinä verkon kauppapaikoilta ja kivijalkamyymälöistä, tai saavansa ne muuta kautta. Osa lisäisi vielä korjaavansa vikaantuneita tavaroita ja käyttävänsä kulahtaneita tuotteita omasta näkökulmastaan vähempiarvoiseen tarpeeseen. Ja varmasti monia muitakin kuvauksia kuultaisiin. 
Toisin sanoen käytämme sanaa ”kierrätys” hyvin laveasti kuvaamaan monenlaista toimintaa, joka kaikki on kuitenkin varmasti ympäristömyönteistä. Kierrätys on siis hyvin ylätason yleiskäsite. Laitamme kiertoon. Pidämme kierrossa. Emme hävitä. Emme laita hukkaan. Emme heitä roskiin. Ajatuksena on, että pidetään käytössä. 

Tarvitaan sanan lavennuksia

Hyvä! Kaikki kyllä ymmärtävät mistä on kyse, mutta asia vaatii muutaman sanan lavennuksen. 
 
Alan sanastossa ”kierrätys” tarkoittaa nimittäin materiaalikierrätystä, eli jätemateriaalin teollista prosessointia uusien tuotteiden raaka-aineeksi. Kierrätys vaatii jätteiden lajittelua: muovipakkauksista muovin raaka-aineeksi, kartonkipakkauksista kartongin raaka-aineeksi ja niin edelleen. Kierrätys säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää päästöjä.

Uudelleenkäyttö, se on vähän niin kuin secondhand mutta vielä enemmän. Suurin osa kaikesta listaamastamme ”kierrätyksestä” onkin todennäköisesti uudelleenkäyttöä, tai toimintaa joka mahdollistaa uudelleenkäytön, kuten korjaaminen ja huoltaminen. Eteenpäin myydyt tai lahjoitetut vaatteet, tarvikkeet, tavarat, huonekalut ja laitteet menevät käyttöön sellaisinaan tai hieman huollettuina. Ne menevät siis uudelleenkäyttöön. Ne eivät mene teollisen muokkausprosessin, kierrätysprosessin, läpi. 

Vastaavasti hankimme tai saamme käytettyjä tuotteita uudelleenkäyttöön. Matonkuteiksi tai siivousräteiksi leikatut lakanat ja t-paidat voidaan myös nähdä uudelleenkäyttönä. Välinevuokraamojen ja -lainaamojen toiminta on kiertotalouden bisnesmalli, joka sekin perustuu uudelleenkäyttöön. 

Uudelleenkäyttö pidentää tavaroiden käyttöikää ja lisää niiden käyttökertoja. Voidaan hienosti sanoa, että tavaroiden elinkaari pitenee. Mitä pidempään yhtä ja samaa tuotetta käytetään eikä hankita oheen rinnakkaistuotteita, sitä vähemmän kulutetaan luonnonvaroja ja aiheutetaan päästöjä. Käytön tehokkuus siis ratkaisee.

Kiertotalouden eri tasot: kierrätys vs. uudelleenkäyttö

Miten uudelleenkäyttö ja kierrätys eroavat käytännössä? Tässä muutama esimerkki: 

•    Uudelleenkäytössä tavaroita hyödynnetään sellaisenaan – kierrätyksessä tuotteiden materiaalit hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineeksi
•    Kierrätys vaatii teollista prosessointia  – uudelleenkäyttö ei
•    Voin itse uudelleenkäyttää – en voi itse kierrättää, mutta voin lajitella, jotta kierrätys onnistuu
•    Uudelleenkäyttöala on toistaiseksi hyvin työvoimaintensiivistä ja työllistävää – kierrätys on pitkälle automatisoitu
•    Kierrätykselle on EU-tason tavoitteet – uudelleenkäytölle ei
•    Kierrätyksestä on tilastoja ja dataa – uudelleenkäytöstä heikosti
•    Kierrätysaste (yhdyskuntajäte) on Suomessa  44 % (Tavoitteesta 55 % vuonna 2025 ollaan jäljessä) – uudelleenkäyttöasteen arvioidaan olevan n. 2 % (Tutkimusten mukaan mahdollisuuksia olisi 10–20, jopa 50 prosenttiin, tuoteryhmästä riippuen)
•    Sokerina pohjalla kiertotalouden eri tasot, hyvästä syystä: 
Kierrätys on parempi kuin jätteen poltto – uudelleenkäyttö on parempi kuin kierrätys

Uudelleenkäyttö säästää enemmän luonnonvaroja ja tuottaa vähemmän päästöjä ja jätettä. Lakikin velvoittaa uudelleenkäyttöön ennen kierrätystä.

Anu Hakala
Ympäristöasiantuntija
Kierrätyskeskus

Lue Anu Hakalan koko juttu Kierrätyskeskuksen blogista: https://kierratyskeskus.fi/mika-ihmeen-uudelleenkaytto-mita-hyotya-siita-on/

A-Kruunu tekee yhteistyötä Kierrätyskeskuksen kanssa asukkaille suunnatussa Jätekamppiksessa. Lue kampanjasta lisätietoa: https://a-kruunu.fi/jatekamppis