Järvenpäässä asumisen hankkeita kehitetään myös isompina kärkihankekokonaisuuksina. Tämä varmistaa hankkeelle asetettujen laatutekijöiden toteutumisen sekä luo asukkaille viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Isommat kärkihankekokonaisuudet palvelevat myös muita lähialueen asukkaita ja heidän hyvinvointiaan erilaisine palveluineen. Työskentelyn lähtökohta on, että palvelut ovat asukkaiden tavoitettavissa. 

Asumisoikeusasuminen ollut tärkeä instrumentti

On ensiarvoisen tärkeää, että kohtuuhintainen asuminen toteutuu osana isompia hankkeita. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon rooli korostuu matalasuhdanteiden aikana, mutta haasteensa uusille ARA-hankkeille tuovat valtion leikkaukset kohtuuhintaiseen rakentamiseen, muun muassa käynnistysavustusten loppuminen pitkän korkotuen vuokra-asumisesta. 

Hallitusohjelmaan kirjattu päätös, ettei uusille asumisoikeuskohteille myönnetä tukia, jättää puolestaan tärkeän instrumentin pois asuinalueiden kehittämisestä. Asumisoikeustuotanto on ollut tärkeä vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle ja se toimii tärkeänä tasapainottavana instrumenttina, kun tehdään monipuolisia asuinalueita.

Järvenpään kaupungissa hyväksytyssä Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa 2022-2025 on painopisteinä muun muassa turvalliset arkiympäristöt ja osallisuus ja näiden tavoitteiden mukainen työskentely turvaa eri väestöryhmien tarpeet.  Edistämällä asuinympäristön kehittämisen keinoilla osallisuutta ja hyvinvointia, on sillä suora yhteys asukkaisiin ja elinkeinoon.

Asunnottomuuden ennaltaehkäisy tukee peruspalveluita

Järvenpäässä tehdään aktiivista asunnottomuuden ennaltaehkäisemistä. Muun muassa tarkoituksenmukaisten asumispolkujen mahdollistaminen ja Asunto ensin -ajattelumallin mukainen asumisratkaisuiden löytyminen tukevat tehokkaasti peruspalvelujen keskeisiä tavoitteita; terveyden edistämistä, terveyserojen kaventumista ja yhteiskunnallisen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääntymistä sekä syrjäytymisen ehkäisemistä. Kaupunki tarvitsee kohtaamispaikkoja, jotka tuottavat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita matalan kynnyksen periaatteella kaikille apua tai tukea tarvitseville.

Säännönmukaisen ja vahvan kuntien, ara-toimijoiden ja keusoten välisen toiminnan keskiössä on vahvistaa hyviä käytäntöjä esimerkiksi tukiverkostoja ja asiakasohjausta. Ryhmä reagoi ketterästi toimintaympäristön muutoksiin.

Kaupunkilaisten osallisuutta halutaan vahvistaa

Erityisasumisen osalta onnistuneita kokemuksia on hybridiasumisen mallit, jossa erityisasuminen on osa tavallista asumista ja tämä takaa asumisen monipuolisuuden toteutumisen. Järvenpäässä hyödynnetään erilaisin mm. naapurustotyön menetelmin asuinalueiden ja julkisen tilan hyvinvointia ja turvallisuutta. Tärkeää on, että kaikilla asukasryhmillä on osallistumisen mahdollisuudet.

Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Keusote) on tuottanut sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2019 alusta alkaen kuuden kunnan alueella, joten siirtymisestä kunta-aikaisista menetelmistä yhdenmukaiseen toimintamalliin on kerätty yhteistä kokemusta ennen hyvinvointialueiden aloitusta v. 2023. 

Muutokseen liittyviä tavoitteita on ollut muun muassa luoda yhteinen näky ja kokonaiskuva yhdyspinnalle kuntien ja hyvinvointialueen vastuulla olevan asumisen kehittämisestä. Olennaista onkin siirtyä reagoinnista ennakointiin, jotta kaavoituksessa ja maankäytössä pystytään ennakoimaan pitkällä aikajänteellä. Tärkeää on myös paikallistuntemus kehittyvästä kaupunkirakenteesta, koska ilmiöiden luonne on paikallinen. 

Järvenpään kaupungissa on tuore Järvenpään kaupungin valtuuston hyväksymä osallisuuden periaate, jonka mukaan, kun kaupunkilainen haluaa osallistua, löytää hän siihen tietoa, tapoja ja kanavia. Utelias kaupunkilainen tekee kaupungille hyvää.

Mari Karsio
Asumisen erityisasiantuntija
Järvenpään kaupunki