Tervetuloa A‑Kruunun blogiin!
Täällä eri alojen asiantuntijat pohtivat asumista ja rakentamista, asumisen innovaatioita ja puurakentamista. Tekstit edustavat kirjoittajien näkemyksiä eivätkä ne välttämättä vastaa A-Kruunun kantaa asioissa.
Täällä eri alojen asiantuntijat pohtivat asumista ja rakentamista, asumisen innovaatioita ja puurakentamista. Tekstit edustavat kirjoittajien näkemyksiä eivätkä ne välttämättä vastaa A-Kruunun kantaa asioissa.
Ministeri Kai Mykkänen asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän arvioimaan valtion tukemaa asuntotuotantoa, valtion asuntorahastoa ja epäsuoria tukia. Ryhmään kuului puheenjohtajana Markus Lahtinen sekä jäseninä Essi Eerola, Matti Kuronen ja Hannu Ruonavaara. Selvitys valmistui maaliskuussa 2024.
Tampere on ollut viime vuosina Suomen vetovoimaisin kaupunki niin muuttohalukkuutta ja mainetta mittaavissa kyselytutkimuksissa kuin kasvutahdilla mitattuna. Vuonna 2023 Tampereen muuttovoitto oli yli 6000 asukasta ja suhteellinen väestönlisäys lähes 2,5 %. Yksi Tampereen vastauksista väestönkasvuun on Hiedanrannan uusi kaupunginosa yhdessä kehittyvän Lielahden kauppa- ja teollisuusalueen kanssa. Tälle alueelle tavoitellaan yli 20 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä.
Seudullinen MAL 2023 -suunnitelmassa on yhteinen tahtotila seudun eri asuinalueiden monipuolisuudesta ja erilaisuudesta. Tuusula on yksi veto- ja pitovoimaisimmista seudun kunnista. Lokaatio lähellä Helsinkiä ja lentokenttää, hyvät liikenneyhteydet sekä Tuusulanjärvi ja -joki houkuttavat. Tuusula onkin neljäs Suomessa elinvoimassaan. Elinvoiman käsite ymmärretään nykyään elinkeinotoiminnan lisäksi saavutettavuutena sekä elinympäristön ja palvelukokemuksen laatuna.
Vuokraustoimintomme on jo jonkin aikaa viestinyt, että nyt on meneillään tietynlainen asuntojen uusjako. Elinkustannusten voimakas nousu on vaikuttanut merkittävästi erityisesti pienituloisten asukkaiden arkeen siten, että yhä suurempi osuus käteen jäävästä tulosta menee välttämättömien perustarpeiden kustantamiseen. Nykyinen suhdannetilanne kuormittaa ara-asukkaita erityisen paljon, sillä kiinteistöjen kohonneet lainanhoitokulut ja ylläpitokustannukset siirtyvät suoraan omakustannusperiaatteen mukaisiin vuokriin.
Järvenpään kaupungin strategia 2030 mukaisesti kaupungin painopisteenä ovat kestävä ja hallittu kasvu, vireä kaupunkielämä sekä ajoissa auttaminen. Kohtuuhintainen uudisrakentaminen kohdistetaan uusille hyvin saavutettaville alueille, jossa on vähän olemassa olevaa ARA-kantaa sekä asemanseuduille ja palveluiden läheisyyteen, ja jotka tiivistyvät voimakkaasti, jolloin saadaan tasapainotettua ja ennaltaehkäistyä alueellista segregaatiota. Kaupunkisuunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti tavoitteena asumismuodoiltaan ja huoneistotyypeiltään monipuolinen asuntotuotanto.
Malminkartano on 1970-luvulla kaavoitettu asuinalue, josta piti tulla pienen kaupungin kaltainen — yhteisö, jossa työpaikat ja asuminen olisivat lähellä toisiaan, ja jossa asukkaiden tarvitsemat palvelut olisivat saatavissa omalta asuinalueelta. Lopputulos oli kuitenkin toisenlainen: koettu turvallisuus on Helsingin heikoimpia, julkiset tilat ovat epäsiistejä ja turvattomia, ja liikkeiden ikkunat ammottavat tyhjinä. Mikä meni pieleen?
Asuinalueiden jako pieni- ja suurituloisiin on voimistunut Suomessa erityisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Eriytymiskehityksen vahvistuminen kertoo yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja väestöryhmien hyvinvointierojen kasvusta, joiden taustalla vaikuttavat osaltaan niin laajat globaalit tuotantoon ja työllisyyteen vaikuttavat kehityskulut kuin hyvinvointivaltion roolin muuttuminen.